Maalämpökaivo

Kun kaivosta tuli kaivot

Lämpökaivon poraus ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Porarin piti keskeyttää reiän poraaminen 114 metrissä hänen kalustonsa hajotessa. Päätettiin tehdä viereen toinen kaivo, n. 100 metrin syvyinen, mutta matkalla havaittiin lustoja ja reikä sortuikin vähän yli 80 metrin kohdalla. Toiseen kaivoon saatiin siis putkea 114 metriä ja toiseen 81 metriä. Viisi metriä suunnitellusta 200 metristä jäi siis puuttumaan. Nyt epäilen, että riittääkö tämä kahdesta kaivosta saatava lämpöenergia 10 kw:n pumppuun myös kovemmilla pakkasilla. Esimerkiksi maalämpöfoorumissa argumentteja kahden kaivon puolesta ja vastaan löytyy yhtälailla. Maalämpötoimittaja on sitä mieltä että tämä riittää, mutta en ihan kuitenkaan uskalla luottaa hänen sanaansa. Hän ei ole ainakaan ihan vielä vakuuttanut minua asiantuntemuksellaan. Eräästä lähteestä luin, että kahden kaivon etäisyys pitää olla vähintään 13 metriä toisitaan, mielellään 20 metriä, koska kallio jäähtyy kaivon ympäriltä eikä molempiin kaivoihin riitä lämpöä optimimäärää jos kaivot ovat liian lähellä toisiaan. Meillä kaivojen etäisyys maanpinnalla on 70 cm ja vain toinen kaivoista on porattu vinoon. Tämä tarkoittaa sitä, että tuo n. 15 metrin etäisyys kahden kaivon välille saavutetaan vasta parinkymmenen metrin syvyydessä = n. 40 m putkea ei toimi täydellä kapasiteetilla. Onneksi porauksella on 10 vuoden takuu, niin ehditään testailemaan pumpun lämmitystehoa kovemmillakin pakkasilla. Pitää kuitenkin vielä paneutua asiaan tarkemmin, koska jos porauksessa on sattunut virhe, se olisi tietysti helpompi korjata jo tässä vaiheessa. Pitää palata tähän myöhemmin.
Alla muutama kuva porauksesta.