Raksaviikko 32

(raksavko 32 oli 31.10.-6.11.2016, kirjoukset tulee myöhässä)

Latokoti muuttui kuvista todelliseksi muutama viikko sitten. Nyt se on nähty livenä ja sehän oli juuri sellainen kuin pitikin. Myönnettäköön, että hiukan jännitti matkalla, mutta ihan turhaan, sillä tässä tulevassa kodissamme on todellisia aineksia pitkälle rakkaustarinalle. Sisätilat, erityisesti korkea olohuone-keittiö, tuntui upealta. Talon fiilis tuntui heti hyvältä, tiedättehän sellainen tunne mikä on täysin subjektiivinen ja irrationaalinen. Se oli hyvä. Hyvä. Hyvä.

Pääsimme jopa hiukan hommiin kiinnittämään solumuovikaistaletta seinien alareunoja pitkin, jotta pohjalaatan pintavalu ei ottaisi kiinni talon seiniin. Näin varmistetaan, että sieinät ja lattia eivät vioita toinen toistaan ajan saatossa tapahtuvan pienen liikehdinnän takia.

Myös patolevyä asennettiin talousrakennuksen perustukseen, mutta suurimpana hommana viikon visiitin aikana oli julkisivukaihtimien asentaminen ikkunoihin. Tästä aiheesta kirjoitan oman tekstin. Viikon aikana asennettiin myös lattialämmitysputket Turun maalämmön toimesta ja niiden päälle valettiin pintalaatta.

Vielä yksi yllätys viikkoon, kun huomasin että viereselle järvelle ei talon takanurkasta ole matkaa kuin pari kymmentä metriä. Oho! En ole ennen huomannut sitä, koska tässä paikassa on aiemmin ollut niin paljon pusikkoa ja iso kuusi. Mukava yllätys, vaikka tuo rantaviiva tuosta kohtaa ei meidän tonttiin kuulukkaan. Fiilis vedestä on kuitenkin läsnä.